Rasvaton maito on teollista litkua ja makeutusaine lihottaa

Olen jo parin vuoden ajan pistänyt merkille, kuinka light-tuotteet ovat ajautuneet huonoon valoon erinäisten uskomusten vuoksi. Kevyttuotteiden alkuperäinen tarkoitushan on tietysti ollut keventää ihmisten ruokavaliota ja mahdollistaa tiettyjen elintarvikkeiden käyttämisen myös laihduttajille ja painonhallitsijoille. Tyypillisesti light-tuotteesta on vähennetty sokeria, rasvaa tai tuotteesta riippuen molempia. Ihmisen laihtumisessa pääasia on energiansaanti ja sen pieneneminen, joten light-tuotteiden käyttö on hyvin perusteltua: vähemmän rasvaa ja sokeria sisältävä elintarvike sisältää tietysti myös vähemmän energiaa kuin alkuperäinen tuote.

Kevyttuotteet eivät ole aitoja?

Keskustelua käydään jatkuvasti siitä, kuinka kevyttuotteet olisivat jotenkin myrkyllisiä ja “keinotekoisia”. Ei ole myöskään tavatonta, että ihmiset ajattelevat näiden elintarvikkeiden jopa lihottavan tai vähintäänkin haittaavan painonhallintaa. “Vaihda kevyttuotteet täysrasvaisiin, niin alkaa tapahtua!” Edellämainittu on ehkä tyypillisin vinkki, mitä keskustelupalstoilla ja lehtien kommenttiosioissa jaetaan. Mutta mihin tämä perustuu? Ehkä kauniiseen ajatukseen siitä, että tuhdimpi ruoka-aine pitäisi nälän pidempään loitolla.

Juttu on kuitenkin niin, että kylläisyyden tunteessa ratkaisee ruoan volyymi, ei niinkään kaloritiheys. Mitä enemmän pystyt syömään ruokaa määrällisesti, sitä todennäköisemmin pysyt kylläisenä.

Kilo porkkanoita sisältää 350 kilokaloria, siinä missä kilo juureslastuja sisältää 5000 kilokaloria. Kun tavoitteena on pysyä kylläisenä, emmeköhän kaikki valitsisi ennemmin kilon porkkanoita, kuin 70 grammaa juureslastuja, jotta jäisimme samaan kalorimäärään?

Tätä ajatusta on helppo soveltaa kaikkeen muuhunkin.

Rasvaiset vs. rasvattomat maitotuotteet

Maitoaihe nyt on jo melkoisen koluttu, mutta koska en ole kamalasti mielipiteitäni sen tiimoilta tuonut esiin, miksi en tarttuisi tilaisuuteen. Kuulun siis itse siihen kuppikuntaan, joka valitsee (lähes) poikkeuksetta rasvattoman maitotuotteen ennemmin kuin täysrasvaisen.

Vallitseva uskomushan on, että täysrasvainen maito olisi jotenkin puhtaampaa ja vähemmän käsiteltyä, kuin rasvaton maito. Tämä on tietysti täysin hakuammuntaa, koska maidon valmistamisprosessissa joka ikisestä laadusta poistetaan ensin rasva. Sen jälkeen rasva lisätään maitoon uudestaan. Kaikki maito on siis ihan sitä yhtä ja samaa litkua ja sen rasvaisuusaste määrittyy vasta lisätyn rasvan perusteella. Punaiseen maitoon lisätään paljon rasvaa ja kevytmaitoon hiukan vähemmän. Millä perusteella siis kenenkään mielestä voi olla hyväksi nauttia runsaasti kovaa eläinrasvaa sisältävää elintarviketta vähärasvaisen sijaan? En ymmärrä. Sama pätee muihinkin maitotuotteisiin. Esim. fetajuustossa, mozzarellassa ja turkkilaisessa jogurtissa on kaikissa melkoinen määrä nimenomaan kovaa eläinrasvaa. Sen vuoksi light-versio on erittäin varteenotettava vaihtoehto myös painonhallintanäkökulmasta, kun otetaan huomioon, että rasvoja täytyy mahduttaa ruokavalioon, mutta niiden tulisi olla laadultaan pehmeitä, hyviä rasvoja.

Sokeri vai keinotekoinen makeutus?

Sokerissa on energiaa, makeutusaineessa ei. Pitäisi siis olla täysin selvää, kumpi edellämainituista kerryttää tavaraa vyötäisille. Uskomuksia kuitenkin jälleen riittää ja yhä useammat ovat sitä mieltä, että koska makeutusaine kohottaa verensokeria samalla tavalla kuin tavallinenkin sokeri, se myös lihottaa. Katkaistaan kuitenkin huhuilta siivet – kaloriton elintarvike ei lihota, piste. Vaikka se aiheuttaisi mitä reaktioita kehossasi, energiaksi sitä ei muuteta kirveelläkään.

Se voidaan kuitenkin todeta, että light-tuotteiden käyttäjillä voi olla jo etukäteen “häiriintyneempi” suhde ruokaan, mikä puolestaan voi korreloida kanssa. Tähän pätee vanha vitsi siitä, kuinka mäkkiruokaa kevennetään ottamalla kylkeen light-limu. Jos siellä mäkissä käytäisiin tarpeeksi harvoin, ei limun laadulla olisi kamalasti merkitystä suuntaan tai toiseen. Mikäli taas koko ruokaympyrä koostuu vain kyseisen syöttölän antimista, kyllähän sillä light-limulla säästetään viikossa jo monta sataa kaloria, mutta kokonaisuus on muuten täysin rempallaan.


Varoitus! Sisältää steviaa

Jos siis sokerin ja makeutusaineen välillä pitää valita, itse otan makeutusaineen. Nyt syyskevennyksen aikana jos mieleni halajaa jotain makeaa herkkua, niin kyllä se on ihan rehdisti jotain aspartaamilla tai stevialla makeutettua ja vähäkalorista, kuin sokerilla makeutettua runsaskalorista.

Koska en kuitenkaan ole asiasta väitellyt tohtori, en koe oikeudekseni ottaa aiheen tiimoilta sen laajemmin kantaa muihin kuin painonhallinta-asioihin. Tässä kuitenkin omaa näkökulmaani kiisteltyyn aiheeseen ja olisi mahtavaa, jos osallistuisitte keskusteluun kommenttiboksissa! Mitä mieltä itse olette kevyttuotteista?

4 thoughts on “Rasvaton maito on teollista litkua ja makeutusaine lihottaa”

  1. Hyvä aihe! Tämä mietityttää kovasti itseänikin ja erityisesti maitotuotteiden kohdalla olit hyvin perustellut mielipiteesi, olenkin nyt itse yhä vahvemmin samaa mieltä. Sen sijaan sokerin ja makeutusaineiden käytöstä en osaa oikein päättää mitä mieltä olen, varsinkaan kun en tavoittele painonpudotusta enkä kumpaakaan ainetta kovin paljoa käytä. Jotenkin makeutusaineet tuntuvat “pelottavammilta” ja ovat ehkä keholle pahemmin ylimääräisiä kuin sokeri, mutta toisaalta ei se sokerikaan mitään kovin hyvää tee. Hankala asia, kaikkea kohtuudella! Ihanan selkeästi olit kyllä kirjoittanut tekstin, sitä oli helppo ja miellyttävä lukea, kiitos!

    Like

    1. Mahtavaa, että kirjoitus kolahti! Tuo makeutusaineasia on kyllä itsellekin hiukan kinkkinen, kun tietoaa on saatavilla niin kamalasti suuntaan jos toiseen. Ehkä se, että makeutusainetta käytetään pienempiä määriä kerrallaan kuin sokeria (koska esim. aspartaami on 200x makeampaa) voisi ainakin toimia perusteluna sille, minkä takia sen käyttö ei olisikaan niin paha asia verrattuna sokeriin. Mutta olet kyllä oikeassa, ettei kumpaakaan voi kyllä lähteä kenellekkään suosittelemaan. Parempi olisi vain elää ilman niin pitkälle kuin mahdollista 😀 Kiitos itsellesi pohdiskelevasta kommentista! 🙂

      Like

  2. Hyvä kirjoitus! Ahistaa välillä tää ku toisaalta sanotaan älä käytä maitoo/vehnää/sokeria jne. Siispä itse olen päättänyt olla keskitien kulkija. 🙂 Kevytmaitoa käytän, mutta vain tilkan kahvissa. En koe että tuo tilkka pari kertaa päivässä olisi pahaksi. Valkoista sokeria pyrin välttämään suurimmaks osaksi, mutta joskus leivon “iha tavallisesti”, mutta käytän myös makeutusaineita. Arkena jos haluaa jotain “herkkua” niin silloin makeutusaineet ovat parempia.

    Like

    1. Kiitos! Olen kyllä ihan samaa mieltä, että aika hankalaa tässä informaation ristitulessa on nyt sitten päättää mikä se oma linjaus on mihinkin. Samaan ratkaisuunkin olen päätynyt – kultainen keskitie kunniaan! 🙂 Kyllä sitä sokeriakin voi välillä syödä, jos jotain kunnon herkkua kovasti mieli tekee. Keinomakeutetut tuotteet kun eivät samaa mielihyvää oikein saa omasta mielestäni aikaan… 😀

      Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s